Istun keittiön pöydän ääressä. Koirat juoksee ympäri kämppää. Vinkulelut pitää hirveetä ääntä, rähinää. Äiti lukee lehteä. Kysyin, mitä musiikkia laitettais. "No, pistetäänpäs Yön rakkaus on lumivalkoinen!"
Ihan jees. En oo pitkään aikaan tätäkään biisiä kuunnellut. Kuunneltiin tätä aina pitkillä Porin reissuilla. Sieltä tulis Lipstick jungle, oon ihastunut siihen sarjaan. Aluksi olin hirveesti sitä vastaan. Samoin kuin tätä biisiä. Ihmisen mieli on ihmeellinen, kun vaihtuu miten sattuu.
Oon ylpee ittestäni: tein koulujuttuja, kävin kaupassa ja koirien kanssa lenkillä. Nyt tahdon vain etelän lämpöön: KYPROS TÄÄLTÄ TULLAAN!
Tää musavalikoima selvästi vain paranee, koska nyt äiti tahtoi seuraavaksi Yölintua. Oikein ihanaa!
"Mä putoan, uniin kauniimpiin, hetkiin menneisiin. Kun kanssas olla sain, taas katoan. Öisin maisemiin, päiviin eilisiin. Yhteisiin unelmiin. Mä putoan..."
Huomenna koulu alkaa hienosti CADillä. Sitten on ympäristöpsykologiaa, jota ei ennen olekaan ollut. Voisin pistää iPodin täyteen musaa, ja kuunnella pelkkää Egotrippii. Miten rakastankaan Matkustaja -biisiä. Mikki, jos ikinä tuut lukee tätä, niin kiitä sun ääntä!
Voisin sammuttaa tän kannettavan, ja mennä lukee Juoppuhullun päiväkirjaa. Tulee rauhaton yö, kun posket on niin kipeet nauramisesta. Aamulla oon, kuin auton alle jäänyt sammakko turvoine silmäpusseineen naurukyyneleistä. Mikäs siinä, helmi! :--)
Huomenna töitä, joten seuraavaan mahdollisiin päiviin. Ciao!
♥ S.
3. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti